Noniin nyt tuli sitten sekin koettua. Sain eilen ensimmäistä kertaa mieheltäni turpaan. Meille tuli eilen kamala riita ja sen seurauksena häneltä sitten ilmeisesti vintti pimeni. Kyseessä ei ollut mikään pikku mätkäsy vaan kunnon selkäsauna. En halua mennä yksityiskohtiin. Hän ei ole ikinä ennen lyönyt minua. Uhkaillut on kyllä mutta ei lyönyt. Sain myös kuulla niin loukkaavia solvauksia että sydän itkee verta. 

Tuntuu niin pahalta. En osaa edes sanoin kuvailla kuinka pahalta tuntuu. Tiedän olevani vaikea ihminen ja kun sille päälle satun niin ärsytän ihan tahallani mutta ei se silti oikeuta tälläiseen. Onneksi ei jäänyt mitään jälkiä. Ennestään jo kipeä jalka on nyt vielä kipeämpi kun senkin hän väänsi tahallaan. On ihan tyhjä olo. Ontto. Eilen teki mieli ottaa purkillinen rauhoittavia ja odottaa että nukahtaa lopullisesti. 

Saatiin vielä kuulla että talon viemärit on aivan kamalassa kunnossa ja ne pitää korjauttaa heti pikinmiten. Korjausarvio n.7000-9000e. Myyjät ei tule vastaan maksuissa vaikka ehkä kuuluisikin koska väittivät viemäristön olevan täysin kunnossa. 

Mikähän siinäkin on että kun minulle käy jotain pahaa se on aina se pahin vaihtoehto. Ikinä ei mennä kultaista keskitietä. 

Olen niin väsynyt ja pohjalla taas. Viimeksi olin onnellinen kun kirjoitin tänne. Miten kaikki voikaan niin nopeasti muuttua. 

Lähteminen omille teille on nyt vielä vaikeampaa kun lainaa on 190 000e ja talo täysin kesken. Tällä hetkellä myyminenkin on vaikeaa koska talot ei mene millään kaupaksi. varaa ei todellakaan ole muuttaa vuokralle ja maksaa samalla lainaa. Enkä edes tiedä haluanko lähteä. Minua on loukattu pahimmalla mahdollisella tavalla jo kaksi kertaa. Olen täysin päästäni vialla kun olen edelleen tässä. 

En halua saarnaa siitä kuinka pitäisi heti lähteä. Siksi en aio kertoa tästä kun yhdelle lähimmäiselleni joka on kokenut saman ja tietää mitä koen. 

Toivottavasti maa nielaisee minut niin pian kuin mahdollista. Vihaan itseäni ja vihaan tätä elämää.