HUHHUH! Kyllä on taas maailma yllättänyt. Enpä olis uskonut koskaan ruumiista taistelevani. Vaarini lapset haluavat viedä vaarin haudattavaksi järvenpäähän EX vaimonsa kanssa samaan hautaan!!!! Vaari ja mummu on ollut naimisissa viimeiset 30 vuotta! Vaari halusi mummun kanssa samaan hautaan! Käsittämätöntä! He ei ole ollut vaariin yhteydessä viimeiseen 30 vuoteen. Sitäkään ennen ei oikeastaan ollenkaan koska heidän äiti kuulemma kielsi pitämästä yhteyttä. Miten nyt jo yli 50:n iässä oleva ei pidä isäänsä yhteyttä koska äiti kieltää? Säälittävää selittelyä! Olen ihan raivona. Väittivät meidän myös vieneen heidän isänsä asunnosta tavaraa. He vain unohtivat että siinä asunnossa asuu myös mummo! Meidän Mummo! Ja ne kaikki mummon tavarat oli yksinomaan meidän. Vaarin tavaroihin ei koskettu. Eikä heillä ollut edes mitään omaisuutta. Heillä oli pelkästään se mitä he tarvitsivat. Ei mitään kalliita tai arvokkaita esineitä paitsi mummun äidin puuarkku. He asuivat vuokra-asunnossa. Kummallakaan ei ollut ajokorttia. Vaarilla ei koskaan ollutkaan. 

Huomenna menen hakemaan itselleni uuden auton. Vaihdan nykyisen autoni vähemmän varusteltuun ja pienempään. Ei ole varaa ajaa nykyisellä autolla. Verot ja vakuutukset ovat kovat ja bensan kulutus todella paljon liikaa. Epäröin miljoona kertaa autosta luopumista ja aivoni keksi miljoona eri syytä miksi en voi luopua tästä autosta. Kävin kuitenkin netissä laskemassa paljonko vakuutukset uuteen autoon maksaa ja paljonko verot on ja sillä hetkellä tajusin että näin on parempi. Autovero nousee ensivuonna taas monta kymmentä euroa. Tällä palkalla niitä ei maksella. 

Meidän yksi auto meni rikki viikko sitten jonka takia nyt päädyin tekemään tämän auton vaihdon niin pian kuin mahdollista. Yritettiin itse korjata se koska ei ole varaa maksaa muille. Ostin osia 120e:lla ja nyt selvisi ettei siitä enään saa autoa pienten omien virheiden takia. Menetin ne rahat. Se ei ehkä kuulosta monenkaan korvaan kovin pahalta mutta se on minun tuloistani mieletön määrä. 

Normaalisti olisin suurinpiirtein kuollut ahdistukseen tälläisten asioiden kanssa mutta nyt olen selvinnyt ihmeen vähällä vain puhumalla itselleni järkeä. Selviän autoni menettämisestä kyllä. Se vaatii vain totuttelua että ei ole enään mitään hienouksia. Ei edes sähköikkunoita. Mutta se tietää vähemmän korjaamista ja vähemmän rahan menoa. 

On helpottavaa kyllä huomata että vaikka näitä vastoinkäymisiä tulee jatkuvalla syötöllä, menen silti koko ajan eteenpäin jäämättä rypemään mihinkään. En vajoa enään pohjaan asti. Kellun puolessa välissä ja melkein pinnalla.