Kaikki on varmaan jo kyllästynyt lukemaan mun ainaista valittamista mutta kun taas ja koko ajan on jotain! Rahaongelmat senkun paisuu ja paisuu vaan. Tänään piti kaverin kaa lähtee pitään hauskaa ja vähän rentoutua mutta ei sitten lähdetty kun rahaa on niin vähän. Toisaalta ei haittaa yhtään. Oikeastaan olo helpottui kun tajusin ettei tarvi lähteä. Kotona erakoituminen on kivempaa. Ei tarvi esittää mitään eikä teeskennellä. Pitäisi siivota kun remontti on vihdoin siinä vaiheessa että voisi laittaa kamoja paikoilleen mutta jotenkin ei vain oikein jaksaisi. Intoa olisi mutta virta loppuu ennen kuin kerkee edes aloittamaan. 

Ahdistaa ihan hulluna enkä tiedä miten me selvitään näistä veloista joita on ollut pakko ottaa. Öljyäkin pitäisi tilata ja autoon saada kesärenkaat. AAAAAPUVAAAA! Missä se minun lottovoittoni on!?

Parisuhde kyllä voi melko huonosti. Ei ole mitään hellyyttä tai läheisyyttä ja riidellään koko ajan. Minulla on joku kummallinen tarve nostaa puolustus mode päälle sanoo mieheni minulle mitä tahansa. Hyökkään sanallisesti hänen päälleen ja puolustelen itseäni vaikka minua ei olisi mistään syytetykkään. Suutun kaikesta pienestäkin kritiikistä mitä saan. 

En tiedä onko kehoni menossa kohta horrostilaan liiallisesta stressistä ja väsymyksestä. 

Pakko etsiä toinen työ vielä tämän nykyisen tilalle ja joudun menemään kesälomallakin töihin. Muuten ei saada maksettua näitä velkoja koskaan pois. Ajatukset heittää sellaista volttia että ei pysy itsekkään enään perässä. Töissäkin olen välillä niin ajatuksissani että en tiedä välillä missä olen ja miten sinne olen päätynyt. Melko pelottavaa välillä. 

Jos ensi yönä saisi nukuttua kunnon yöunet että edes muutama univelkatunti tulisi kuitattua. 

"voin näyttää iloiselta mutta sisälläni on myrsky silti."99545526-normal.jpg