Beckin masennustestistä tuli enään 5 pistettä. Ennen vedin siitä aina yli 40! Onko vähän huima ero! NO ON! Kuinka siistiä voikaan olla kun elämä luistaa. Tietenkin on edelleen vastoin käymisiä ja vaikeuksia mutta kun ne vaan osaa ottaa oikealla asenteella niin elämä onkin ihan erillaista. Kuinka kauan minäkin ryvin niissä pohjamudissa peläten että en ikinä koe elämää sellaisena kun se on. Pelkäsin että katselen sitä ikuisesti mustien aurinkolasien läpi! Kaikille niille tiedoksi jotka luulevat että elämällä ei ole mitään parempaa annettavana niin kyllä sillä on kun vaan hankkii apua ja päättää parantua! 

Ennen en osannut olla mistään onnellinen. Joka asiasta löysin vain negatiiviset puolet ja paisutin kaikkea päässäni isommaksi. Nyt huomasin olevani onnellinen jopa siitä että meidän tielle tehtiin uusi asfaltti ja siinä on niin kiva ajaa kun se on niin sileä! Se on niin hieno tunne kun voi tuntea onnellisuuden tunnetta niin monesta asiasta ja niin pienistäkin asioista joita ennen ei edes noteerannut. 

Olin puolitoista viikkoa sairaslomalla koska kädessäni oli niin paha jännetupintulehdus. Ei edes ahdistanut olla pois enkä miettinyt että mitenköhän siellä saadaan minun työt tehtyä. Osasin kerrankin ajatella terveesti että kun en yksinkertaisesti kykene koko kädellä tekemään yhtään mitään niin pakko on olla pois eikä se ole minun murheeni että kuka minun työt tekee. Pomokaan ei haukkunut pystyyn niinkun yleensä. 

Sain kyllä huonoja uutisia että yksi työkohteeni loppuu ja ahdistuin jo kun en tiedä saanko mitään siihen tilalle. En kuitenkaan ahdistunut niin pahasti kun yleensä. Pystyn kuitenkin vielä nukkumaan enkä ajattele asiaa koko aikaa. Osaan siis jo ehkä elää enemmän tässä hetkessä enkä aina miettiä tulevaisuutta jolle en oikeastaan voi edes mitään. Voin vain toivoa että elämä ei heittele minua kovin paljoa enempää kun tähänkään asti.

Isä lisäsi minut taas facebookissa kaveriksi. Poistin hänet 2 vuotta sitten koska en jaksanut kuunnella sitä jatkuvaa valehtelua ja haukkumista. Hänhän on aivan sekaisin päästään. Ties mitä mielenterveysongelmia. En ehkä edes halua tietää. No ihme kyllä kysyi vaan kuulumiset ja jätti rauhaan. Sanoin kyllä että aion poistaa ja estää heti kun ensimmäisen kerran haukkuu tai valehtelee. 

Perjantaina meillä on juhlat kun minulla on synttärit ja me juhlitaan tässä talossa asumisen 2 vuotis päivää. Odotan jo niin innolla että olen jo kahtenä yönä nähnyt painajaisia että juhlat ovatkin kauhea katastrofi. Näen joka vuosi joulusta samanlaisia unia. Olen niin joulu ihminen henkeen ja vereen että jouluaatto on vuoden tärkein päivä. Sen pitää olla aina täydellinen ja samanlainen kun lapsenakin oli. Silloin se vain tuntuu joululta kun se on samanlainen. Laitoin jo jouluvalotkin ikkunaan viikonloppuna. Jouluverhot sitten ensi viikolla. Tänä vuonna kuitenkin päätettii että ei syödä jouluruokia. Viime vuonna ne jo tökki niin pahasti että pidetään välivuosi ja syödään jotain muuta todella hyvää. Joululahjat tilasin netistä koska sai niin paljon halvemmalla. On rahat niin tiukilla että ei ole varaa ostaa kellekkään oikein mitään. Joulussa on parasta se kun saa ostaa lahjoja ja paketoida ne ja sitten nähdä se kuinka toinen ilahtuu lahjasta. Nyt on pakko mennä vähän pienemmällä budjetilla. Onneksi joulu on kuitenkin enemmän se tunne mikä on sisällä eikä se kaikki krääsä. <3